Kaikki alkaa lampaiden hyvinvoinnista ja teemme sen eteen kaikkemme, jotta ne saavat elää terveellistä ja lajilleen ominaista elämää. Lajinomainen elämä on lampaiden hyvinvoinnin tae. Lampaille se tarkoittaa laumassa elämistä ja laiduntamista, oikeaa ravintoa ja turvallista elinympäristöä.
Hyvinvoiva lammas on terve ja sillä on luontainen vastustuskyky, näin voimme ennaltaehkäistä lampaiden sairastumisia. Valvomme lampaiden hyvinvointia päivittäin.
Laiduntaminen on lampaille lajityypillistä elämää
Laiduntaminen on lampaille tyypillinen tapa syödä, liikkua ja hoitaa sosiaalisia suhteita. Jäsentiloilla lampaiden laidunkausi alkaa keväisin kasvukauden alettua ja päättyy syksyllä siihen kun ruokaa ei ulkona ole enää tarjolla.
Laiduntamalla lampaat huolehtivat uhanalaisista perinnemaisemista, kuten kedoista, niityistä ja hakamaista. Nämä perinnemaisemat ovat Suomessa pahoin pusikoituneet. Laiduntaminen näillä alueilla ylläpitää sekä maisemaa, mutta myös mahdollistaa niissä asuvien uhanalaisten lajien elinvoimaisuutta. Laiduntaminen on ympäristön huoltoa parhaimmillaan sillä lampaat kykenevät hyödyntämään jopa rikkakasveja omaksi ravinnokseen.
Lammastiloilla viljellään lampaiden ruoaksi soveltuvaa monilajista nurmea ja heinää. Lammastiloilla pyritään omavaraisuuteen, niin että kaikki lampaiden ruoka tuotetaan pääosin itse tilalla. Monilajinen viljely tarkoittaa, että samalla pellolla kasvaa niin nurmea, heinää, apilaa ja muita lampaille soveltuvia kasveja. Usean nurmikasvin yhteyttäminen sitoo hiiltä maaperään ja typpeä ilmakehästä.
Usean lajin viljely auttaa ylläpitämään maaperän pieneliöille suotuisia elinolosuhteita. Nurmi kasvaa siellä, missä ihmisruoaksi tarkoitetut kasvit eivät menesty, laiduntamalla voidaan hyödyntää näitä alueita. Tiloilla syntyvä karjanlanta käytetään lannoitteena ja näin ravinteet palaavat takaisin maaperään.
Tiesitkö, että:
- Suomessa lampaita lääkitään vain eläinlääkärin määräyksestä eikä koskaan ennaltaehkäisevästi.
- Kasvuhormonien käyttö, häntien typistäminen ja mulesing ovat Suomessa kiellettyjä.
- Nurmikasvustoja muokataan vain 4-5 vuoden välein. Tämä vähentää muokkauksesta syntyviä hiilidioksidipäästöjä.
Lähes puolet jäsentiloistamme on luomutuotannossa
Luomun osuus onkin lammastaloudessa korostunut, meidän jäsenistämme jopa noin 40% on luomutuotannossa. Luomutuotanto edellyttää mm. pidennettyä laidunkautta ja eläinten päivittäistä pääsyä laitumelle. Eläinten lääkintä on luomutuotannossa tiukempaa sekä lääkkeiden varoajat ovat kaksinkertaiset tavalliseen tuotantoon verrattuna.
Lammastilojen on itse tuotettava lampaille annettu luomurehu, rehuntuotannossa vaaditaan vähintään 60% omavaraisuutta (70% alkaen 2024). Luomutuotanto asettaa vaatimuksia myös lampolalle, sen on oltava riittävän tilava, suojaava, valoisa, puhdas ja turvallinen. Luomutuotantoehtojen täyttyminen tarkistetaan vuosittain tehtävillä tarkastuskäynneillä.
Monimuotoinen lammas
Suomalaisesta lampaasta saadaan myös ainutlaatuista villaa. Lampaat keritään kaksi kertaa vuodessa ja hyvä laatuinen villa lähetetään jatkojalostettavaksi kehräämöille. Suomalaisesta villasta valmistetaan tänäpäivänä lankaa neulontaan, mutta sitä myös viedään maailmalle valmiina tuotteina kuten viltteinä ja shaaleina.
Tiesitkö, että:
- Omavarainen lammastalous vähentää rehun kuljetuksista koituvia päästöjä.
- Lammastalous on monimuotoista, se pitää yllä perinnemaisemia, tuottaa lihaa, villaa ja maitoa.
- 40% jäsenistämme on luomutuotannossa.
Sosiaalinen vastuu
Lammasosuuskunta perustettiin tukemaan tuottajia ja parantamaan heidän asemaansa markkinoilla. Tällä tavalla voidaan rakentaa vahva yhteistyö koko ketjun eri toimijoiden välille.
Pyrimme pitämään huolta jäsenistämme parhaalla mahdollisella tavalla, niin, että lampurit voivat keskittyä itse työhön, lampaista huolehtimiseen. Yhdessä olemme enemmän. Osuuskunta toimii myös lampurien äänenä silloin kun sitä tarvitaan.
Suomen Lammasosuuskunta on mukana Välitä Viljelijästä – verkostossa. Toiminnan tavoitteena on maatalousyrittäjien työkyvyn ja työhyvinvoinnin tukeminen.
Ostamalla kotimaista olet osaltasi tukemassa suomalaisen maaseudun elinvoimaisuutta ja varmistamassa, että verot maksetaan Suomeen.
-
Börknäs gård
Konttorityölle vastapainoa luonnosta, Börknäsin tilalla rakkaasta harrastuksesta tuli ammatti. Uudessa valoisassa kasvihuonelampolassa viihtyy sekä ihmiset että eläimet.
-
Sjögårds lamm
Tavoitteena luonnonmonimuotoisuuden ja biodiversiteetin suojelu. Sjögårdin tilalla pyritään tuottamaan kaikki rehut itse.
-
Norrbackin tila
Tuloksia syntyy panostamalla hyvään laidunnukseen. Norrbackin tilalla hyödynnetään rotaatiolaidunnusta ja monipuolisia nurmiseoksia
-
Halmelan vuohitila
Vuohenmaitoa kasvavaan kysyntään. Halmelan vuohitila kasvoi nopeasti yhdeksi Suomen suurimmista vuohitiloista.