Vuohenmaitoa kasvavaan kysyntään

Halmelan vuohitilaa pyörittävät Lopella Jonna ja Eero Ukkola. Heidän kuttutilansa on Suomen toiseksi suurin vuohitila. Tällä hetkellä lypsyssä on noin 360 kuttua ja kokonaispääluku vuohelassa on 600 yksilöä. Juustoportti jalostaa tilan tuottamasta maidosta juustoa.

Halmelan tila oli pitkään keskittynyt luomukasvinviljelyyn. Sukupolvenvaihdoksen myötä yrittäjäpariskunta harkitsi alun perin lypsynavetan perustamista lehmille, mutta laskelmien jälkeen he muuttivat suunnitelmiaan. Vuohenmaidon kysyntä oli samaan aikaan Suomessa kasvussa ja he päättivät kokeilla elämää vuohien kanssa. 

Vuonna 2019 he aloittivat noin sadalla kutulla lypsämisen ja tänä päivänä lypsyllä käy noin 360 kuttua. Tilalle on hankittu vuohille tarkoitettu karusellilypsyasema ja tilan eläinten ruokinta sekä kuivitus hoidetaan apevaunulla. Appeeseen  sekoitetaan säilörehua, viljaa, hernettä sekä kivennäisiä. Lisäksi vettä ja suolakiveä on aina saatavilla. 

Halmelan tilalla tuotetaan vuohenmaidon lisäksi myös vuohenlihaa. Tila on ollut aktiivisesti kehittämässä Lammasosuuskunnan kanssa kilinlihamarkkinoita.

Rakkaasta harrastuksesta ammatti

Börknäs gård on vuonna 2016 perustettu luomulammastila. Tilan isäntä Edvard Krooks aloitti tilan viljelyn vuonna 2010 ja varsinainen omistus siirtyi hänelle 2020/2021 vuoden vaihteessa. 

Ensimmäiset lampaat tilalle tulivat vuonna 2014, silloin kyseessä oli enemmänkin harrastus. Valtakunnalliset lammaspäivät Kalajoella vuonna 2016 innosti miettimään tilan tulevaisuuden uudestaan. Vuonna 2022 valmistunut uusi lampola on mahdollistanut lampaiden määrän lisäämisen. Tällä hetkellä tilalla on noin 150 uuhta.

Edvard työskentelee myös tilan ulkopuolella kouluttajana ja päivittäisessä työssä mukana on myös poika Jacob Krooks. Tarvittaessa apua antaa tilan vanha isäntä ja muut perheen jäsenet. 

Kasvaminen maatilalla ja maatilan työt ovat aina olleet osa tilan isännän elämää. Haave elämästä “luonnon kanssa” pelkän konttorityön sijaan on tullut mahdolliseksi lampaiden myötä. 

Kesäisin tilan uuhet laiduntavat perinnebiotoopeilla. Tavoitteena on lisätä perinnebiotooppien määrää, jotta voisimme tuottaa asiakkaille luonnonlaidunlihaa. Tilalla kannustetaan ihmisiä kuluttamaan vastuullisesti ja syömään laadukasta lihaa.

Luonnonmonimuotoisuuden ja biodiversiteetin suojelua/Tavoitteena 100% omavaraisuus

Sjögårds Lammin tilaa viljelevät Kaj ja Gun-Sofi, jo yhdeksännessä sukupolvessa. Aiemmin tilalla viljeltiin vain viljaa ja pieni katras lampaita saapui tilalle vuonna 2011 hoitamaan ennallistettavia luonnonlaitumia. Tilalla oli 50-luvulla pidetty lehmiä ja lampaat tulivat pitämään auki vanhaa lehmien laiduntamaa peltoa. 

Luomutuotantoon tila siirtyi vuonna 2017 samalla kun tila laajensi toimintaa. Tällä hetkellä tilalla on 130 uuhta. Tilalla tavoitteena on tuottaa kaikki rehut itse ja päästä näin kokonaan omavaraisiksi. 

Sjögårdin tilan kaikki lampaat laiduntavat, uuhet luonnonlaitumilla ja karitsat viljellyillä nurmipelloilla. Tilalla panostetaankin erityisesti luonnonmonimuotoisuuden ja biodiversiteetin suojeluun. Osa tätä työtä on suomenlampaan jalostus.

Tilalla tuotetaan lammastuotteita yhdellä maatiaisrodullamme ja tämä toimii samalla myös elävänä geenipankkina. Maatiaisrodut ovat sopeutuneet alueen ympäristöön ja ovat monista eläinlajeista uhanalaistuneet tai jopa hävinneet kokonaan tehotuotannon siirtyessä pidemmälle jalostettuihin hybrideihin ja tuontirotuihin.

Tuloksia rotaatiolaidunnuksella ja monipuolisilla nurmiseoksilla

Närpiössä sijaitsevaa Norrbackin tilaa jatkavat sisarukset Josefin Norrback (agronomi) ja Dennis Norrback (KTM) vuodesta 2021 lähtien. Tilalla on ollut lampaita jo 1980-luvulta lähtien. Tuolloin päätuotantosuuntana oli lehmän maidontuotanto, mutta vuonna 2004 tila siirtyi lammastuotantoon.

Tilan pellot ovat olleet luomutuotannossa 1990-luvun lopusta saakka ja tällä hetkellä kaikki tuotanto on luomua.

Tilalla kasvatetaan liharotuisia lampaita, kuten texeleitä, dorsetteja ja näiden risteytyksiä. Laidunnus on sekä osa luomutuotannon vaatimuksia, että tilallisten sydäntä lähellä. Hyvään laidunnukseen käytetään aikaa ja taloudellisia resursseja, tehty työ on heijastunut positiivisesti tuotannon laatuun.

Tilan uuhet laiduntavat kesäisin perinnebiotoopeilla, kun taas karitsat kasvatetaan nurmilaitumella. Tilalla on käytössä hiiliviljelystä tuttu rotaatiolaidunnus ja monipuoliset nurmiseokset. Koulutetut paimenkoirat ovat auttavat laidunsiirroissa ja eläinten hoidossa.